Kannattaako AI:ta käyttää sopimusten teossa ja tarkistamisessa?

Tekoäly on pk-yritykselle erinomainen apuri sopimustyössä, erityisesti luonnostelussa, “check”-listoissa sekä neuvottelutukena. Tekoäly ei kuitenkaan kanna oikeudellista vastuuta tuotoksistaan, eikä se ymmärrä liiketoimintasi todellista riskitasoa ilman ohjausta.

Siksi AI:n tuottamaan tekstiin tulee suhtautua kriittisesti: lopullinen tarkastus, sisällön ymmärrysvastuu ja allekirjoitusvastuu ovat aina ihmisellä.

Keskeisiä huomioita AI:n käytöstä sopimusten laadinnassa ja neuvottelussa: 

• AI nopeuttaa sopimusluonnosten tekemistä ja auttaa löytämään puuttuvia ehtoja sekä tunnistamaan keskeisiä riskejä (esim. vastuunrajaukset, hintamuutokset, sopimuksen päättämistavat).
• AI voi myös erehtyä: se voi “keksiä” normeja, tulkita väärin tai ohittaa suomalaisen sopimuskäytännön taikka toimialanne erityispiirteet.
• Ihmisen vastuulle jää: edustusoikeus (kuka saa allekirjoittaa), pakottavan lain huomiointi, riskien punninta ja lopullisten sanamuotojen hyväksyntä.

Mihin AI on käytännössä hyvä?

Pk-yrityksessä AI:n paras hyöty saavutetaan usein sopimusluonnoksen laadinnassa sekä sopimusehtojen läpikäynnissä ja kommentoinnissa sekä muokkauksessa. Voit pyytää AI:ta esimerkiksi:

• listaamaan kysymykset, joihin sopimuksen tulisi ottaa kantaa 
• ehdottamaan sopimuksen rungon (otsikot ja perusehdot)
• tunnistamaan riskikohtia kannaltanne (esim. laajat vastuut, epäselvät toimitusehdot, sopimussakko)
• muotoilemaan sopimusehtoja haluamallasi kielellä
• laatimaan neuvotteluihin perusteluja erilaisilta näkökulmilta (lainsäädännön näkökulma, kaupallinen näkökulma jne.)

Tekoälyn apu on arvokasta etenkin, jos sopimuksia on tehtävä nopeassa aikataulussa ja jos sopimuksen laatija ei tee niitä säännöllisesti osana työtehtäviään eikä siten välttämättä tiedä tai muista, mikä kaikkea sopimuksessa tulee sopia. 

Missä AI:n kanssa pitää olla kriittinen?

AI ei tiedä, mikä on yrityksellesi hyväksyttävä riski, eikä se näe “rivien väliin”. AI ei välttämättä ymmärrä yrityksenne toimialan erityispiirteitä tai tunnista yhteistyöhistoriaa neuvotteluosapuolten välillä. 

Tekoäly voi myös tuottaa tekstiä, joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta on käytännössä heikkoa. Esimerkiksi AI saattaa ehdottaa sopimussakkoa, joka on niin pieni, ettei se ohjaa vastapuolen toimintaa tai niin suuri, että ehto voitaisiin todeta oikeudessa kohtuuttomaksi. Vastaavasti vastuunrajoituksiin voi syntyä muotoilu, joka rajaa vahingonkorvausvastuun lähes kokonaan pois myös tilanteissa, joissa yrityksesi haluaisi suojan (tai joissa rajoitus ei oikeasti toimi).

Erityisen varovainen kannattaa olla, jos AI tekee sopimuksesta liian yleisen: hyvä sopimus on aina tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöity, muuten se on vain näennäisesti kattava.

Hyvä toimintamalli pk-yritykselle

Käytä AI:ta apuna, mutta tee aina lopuksi sopimusehtoja ymmärtävän ihmisen tarkistus vähintään näihin:

• Mitä oikeasti myydään/ostetaan ja millä laatuvaatimuksilla sekä aikatauluilla?
• Mitkä ovat seuraamukset virhe- ja viivästystilanteissa: virheen korjaus, hyvitykset tai lisälaskut, sopimussakko, vahingonkorvaus, sopimuksen irtosanominen tai purku?
• Kuka omistaa IPR:t ja mitä käyttöoikeuksia niihin toiselle annetaan?
• Liittyykö sopimuksen kohteeseen henkilötietojen käsittelyä, vaaditaanko myös DPA eli henkilötietojen käsittelysopimus?
• Miten sopimusehtoja voidaan muuttaa, esim. hintojen osalta?
• Kuka allekirjoittaa, ja onko edustusoikeus varmistettu PRH-tiedoista tai asemavaltuudesta?

AI:sta on tullut nopeasti sopimustyössä tehokas “toinen silmäpari” ja sisällöntuotanto- sekä neuvotteluapuri, mutta ohjaksissa pysyy vielä aina ihminen.

Elina Koivumäki on juristi, joka perusti 17 asianajotoimistovuoden jälkeen Lexperience Oy:n 2016 ja toimii sen yrittäjänä. Elina on 25 vuoden ajan auttanut yritys- ja järjestöasiakkaitaan erityisesti markkinoinnin, myynnin, viestinnän, tekijänoikeuksien sekä tietosuojan juridiikassa. Elina on suojannut yritykselleen tunnuksen JURIDIIKKAA ARKIKIELELLÄ ja tätä mottoa hän noudattaa niin esiintymisissään kuin kirjallisissa sisällöissään, mukaan lukien palkitussa Markkinointijuridiikka -kirjasarjassaan.