Webinaari: Näin juristi käyttää AI:ta sopimisessa – asiantuntijan vinkit
Asianajaja Elina Koivumäki kertoo, mihin AI sopii sopimustyössä ja missä ihmisen vastuu ei siirry koneelle.
AI on tullut sopimustyöhön jäädäkseen – mutta miten sitä kannattaa oikeasti käyttää? Asianajaja ja juristi Elina Koivumäki käy läpi konkreettisesti, mihin AI soveltuu, mitä sille voi syöttää ja missä ihmisen harkintaa ei voi korvata.
Mihin AI sopii sopimustyössä?
AI on hyödyllinen erityisesti kolmessa tilanteessa:
- Rakenteen ja rungon luominen – AI auttaa hahmottamaan, mitä sopimukseen yleensä kuuluu ja missä järjestyksessä
- Riskien tunnistaminen – AI osaa nostaa esiin tyypillisiä ongelmakohtia, joita helposti jää huomaamatta
- Vaihtoehtoisten lausekkeiden ja neuvotteluargumenttien muotoilu – AI voi ehdottaa erilaisia sanamuotoja ja auttaa valmistautumaan neuvotteluun
Mitä pitää tarkistaa ennen sopimuksen allekirjoittamista?
Ennen kuin sopimus allekirjoitetaan, on varmistettava kuusi asiaa:
- Tavoite ja toimitus – mitä ollaan ostamassa tai myymässä, ja mitä luvataan toimittaa
- Hinta ja aikataulu – ehdot ovat selkeät ja realistiset
- Vastuunjako – kuka vastaa mistäkin, jos jokin menee pieleen
- Osapuolten tarkistus – kuka sopimuksen toinen osapuoli oikeasti on
- Virhetilanteiden suunnitelma – miten toimitaan, jos sopimus ei toteudu sovitusti
- Exit-mahdollisuus – miten sopimussuhteesta pääsee tarvittaessa ulos
Mitä hyvä sopimus sisältää?
Koivumäen mukaan sopimus ei ole pelkkä asiakirja – se on prosessi. Hyvä sopimus kattaa ainakin seuraavat elementit:
- Kaupalliset ehdot – hinta, maksuaikataulu, toimitusehdot
- IPR eli immateriaalioikeudet – kuka omistaa mitä, erityisesti jos luodaan jotain uutta
- Salassapito – mitä tietoja ei saa jakaa kolmansille osapuolille
- Irtisanomisehdot – millä perusteella ja millä varoajalla sopimus voidaan purkaa
Tärkeintä on, että sopimus toimii käytännössä – ei vain paperilla.
Miten AI:lle pitää kertoa Suomen laista?
Yleinen virhe on antaa AI:lle liian yleinen ohjeistus. Koivumäen neuvot:
- Mainitse aina Suomen laki – kirjoita promptiin eksplisiittisesti ”Suomen oikeuden mukaan”
- Kerro sopimustyyppi ja toimiala – esimerkiksi ”palvelusopimus ohjelmistokehityksessä”
- Erottele B2B ja B2C – kuluttajasopimuksiin liittyy pakottavaa lainsäädäntöä, johon AI:n vastaukset eivät automaattisesti sovi
- Pakottava lainsäädäntö vaatii aina ihmisen tarkistuksen – AI ei tiedä, mikä laki on pakottavaa eikä osaa soveltaa sitä automaattisesti oikeaan tilanteeseen
Mitä tietoja AI:lle voi syöttää?
Tietoturva ja tietosuoja ovat keskeisiä kysymyksiä sopimustyössä. Koivumäki suosittelee noudattamaan minimaalisen tiedon periaatetta:
- Anonymisoi aina – poista sopimuksesta nimet, henkilötunnukset ja muut tunnistetiedot ennen kuin syötät tekstin AI:lle
- Vältä liikesalaisuuksia – strategisesti arkaluonteisia tietoja ei pidä syöttää julkisiin AI-palveluihin
- Ei henkilötietoja – GDPR pätee, vaikka kyse olisi sopimusluonnoksesta
- Syötä vain välttämätön – mitä vähemmän arkaluonteista tietoa, sen pienempi riski
Mikä on AI:n tärkein rajoite sopimustyössä?
AI voi kuulostaa vakuuttavalta, vaikka juridinen sisältö olisi heikko. Kolme keskeistä rajoitetta – ja tämä nousi esiin myös Visma Signin pohjoismaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin yritysten asenteita ja valmiuksia digitaaliseen sopimiseen:
- AI ei tiedä riskinsietokykyäsi – se ei tiedä, mikä on yrityksellesi hyväksyttävä riski
- Yleiset sopimuspohjat ovat pintapuolisesti hyviä – ne näyttävät oikeilta, mutta eivät välttämättä sovi juuri sinun tilanteeseen
- Vastuu pysyy aina ihmisellä – se, joka käyttää, arvioi ja hyväksyy sopimuksen, kantaa juridisen vastuun
Aiheesta lisää
- Digital Agreement Trends in the Nordics 2026 – Visma Signin pohjoismainen tutkimus digitaalisesta sopimisesta
Elina Koivumäki on juristi, joka perusti 17 asianajotoimistovuoden jälkeen Lexperience Oy:n 2016 ja toimii sen yrittäjänä. Elina on 25 vuoden ajan auttanut yritys- ja järjestöasiakkaitaan erityisesti markkinoinnin, myynnin, viestinnän, tekijänoikeuksien sekä tietosuojan juridiikassa. Elina on suojannut yritykselleen tunnuksen JURIDIIKKAA ARKIKIELELLÄ ja tätä mottoa hän noudattaa niin esiintymisissään kuin kirjallisissa sisällöissään, mukaan lukien palkitussa Markkinointijuridiikka -kirjasarjassaan.
