Tutkimus: Miten tekoälyä käytetään asiakirjojen laatimisessa?
Juridisten asiakirjojen hallinta, eli luonti, allekirjoitus ja säilytys, siirtyy jatkuvasti kohti sähköisiä toimintamalleja. Tämä tarkoittaa uusien järjestelmien, kuten tekoälyn, hyödyntämistä asiakirjan elinkaaren eri vaiheissa. Tässä artikkelissa syvennymme tuoreen tutkimuksen tuloksiin tekoälyn käytöstä asiakirjojen laatimisessa.
Tekoäly sopimisessa – trendi vai tulevaisuus?
Tuore Visma Signin ja nSight Oy:n yhteistyössä toteutettu tutkimus käsittelee sähköisen sopimisen trendejä Pohjoismaissa vuonna 2026. Tutkimukseen osallistui yli 900 pohjoismaista yritystä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Julkaistu tutkimus keskittyy tutkimaan, miten yritykset tekevät sopimuksia, hyödyntävät tekoälyä, käyttävät sähköistä allekirjoittamista ja käsittelevät juridisia asioita päivittäisessä toiminnassaan.
Dokumenttien tekeminen tekoälyllä on Suomessa Pohjoismaista korkeimmalla tasolla. Tutkimuksen mukaan 22 % vastaajista kertoi tekevänsä juridisia asiakirjoja tekoälyn avulla. Luvun voidaan olettaa nousevan tulevaisuudessa, mikäli tekoälyn hyödyntäminen asiakirjojen laatimisessa kasvattaa suosiotaan entisestään. Onkin mielenkiintoista seurata ,millaisia uusia käyttötapoja tekoälyn hyödyntämiseen juridisessa kontekstissa tulee jatkossa syntymään lisää.
Yli 25 vuotta yritysjuridiikan parissa työskennellyt yrittäjä, juristi Elina Koivumäki toivottaa tekoälyn tuoman tehokkuusloikan tervetulleeksi sopimusprosesseihin.
”Monet erityisesti tavanomaiseen B2B-kaupankäyntiin ja yhteistyöhön liittyvät sopimusehdot voidaan luonnostella tekoälyn avulla sekä ohjata tekoäly auttamaan sopimuksen tarkistamisessa ja riskien esiin nostamisessa” , Elina Koivumäki kertoo.
Uskon, että tekoälyavusteinen sopimusprosessi osaltaan lisää ei-juristien osaamista sopimuksista sekä osallistumista neuvotteluprosesseihin, ja tämä on kaikkien etu.
Käyttötarkoitukset yrityksille ovat monipuolisia
Tutkimuksessa ilmeni tekoälyn yleisimmät käyttökohteet suomalaisissa yrityksissä. Eniten tekoälyä käytetään apuna tekstin muokkaamisessa ja viimeistelyssä. Toiseksi eniten tekoäly on käytössä yksittäisten sopimusehtojen luonnostelutyössä. Huomattavaa on, että yli kolmasosa (36 %) vastaajista kertoo käyttävänsä tekoälyä kokonaisen sopimuksen tai asiakirjan luomiseen ja luonnosteluun.
“Toivon, että seuraavissa tutkimuksissa nähdään isoja prosentteja myös neuvottelutuesta spimusehtojen laadinnan rinnalla. Tekoälyä voi ohjeistaa antamaan valittuun teemaan erilaisia näkökohtia, ja esimerkiksi ottamaan vastauksissaan huomioon tietoja neuvotteluosapuolen yrityksestä sekä sen tulevien vuosien strategiasta ja painopistealueista. Näin neuvotteluissa voidaan entistä paremmin perustella omia kantoja juuri niillä seikoilla, mitkä ovat toiselle osapuolelle erityisen merkityksellisiä”, Koivumäki toteaa.
Mitä riskejä tulisi huomioida?
Juridisia asiakirjoja tehdessä on tärkeää muistaa lailliset vastuut ja tekoälyn rooli. Tekoäly ei kanna oikeudellista vastuuta eikä välttämättä ymmärrä tapauskohtaisia seikkoja. Tekoälyn tuotoksiin tulee siis suhtautua kriittisesti kokonaisuutta arvioiden.
Tekoälyn ongelmallisuudet juridisessa kontekstissa on tuore, vasta huomattu ilmiö. Juridisista riskeistä uutisoi hiljattain Yle, joka toi ilmi tekoälyn käyttötapauksia eri alojen lakiasioissa. Tekoälyn hyödyntäminen juridisiin asiakirjoihin vaatii käyttäjältään omaa laillista osaamista ja kriittistä arviointia. Tekoälyn itsenäisesti tuottamat asiakirjat voivat aiheuttaa isompaa vahinkoa esimerkiksi Suomen lainsäädännön vastaisten ehtojen osalta tai kaupallisesti kohtuuttomien ehtojen näkökulmasta.
Keskeisimmät haasteet juridisiin asiakirjoihin liittyen
Syitä tekoälyn hyödyntämiseen on useita. Tekoäly voi nopeuttaa ja helpottaa sopimusten työstämistä ja auttaa luonnostelussa, ideoinnissa ja tekstin tuottamisessa. Tekoälyn käyttöä voi selittää osaamattomuus lakiasioissa, mikä on isoin haaste yrityksille (21 %) juridisiin asiakirjoihin liittyen. Haasteita yrityksille tuottavat myös lakimuutokset, joita ei seurata aktiivisesti ja siten huomioida sopimuksissa (15 %) . Tässä asiassa tekoälyn käytössä tulee kuitenkin olla varautunut, sillä tekoäly ei välttämättä tiedä uusimpia muutoksia lakiasioissa ja voi hallusinoida virheellistä tietoa.
“Strateginen juridinen neuvonta säilyy yhä suurelta osin juristeilla ja muilla sääntelyn ja liiketoiminnan asiantuntioilla. Tekoälylle on vaikea antaa koko yritystoiminnan historiaa, taikka hiljaista tietoa, mikä on relevanttia erilaisia business-päätöksiä tehtäessä. Tekoäly saattaa myös antaa Suomen lainsäädännön, viranomaismääräysten tai oikeuskäytännön vastaisia vastauksia, ja siksi yksin sen varaan en vielä uskaltaisi sopimusten neuvottelua ja laatimista luottaa”, neuvoo Elina Koivumäki.
Liina Sirén työskentelee Visma Signin markkinoinnin parissa. Hän haluaa tuoda sopimisen monimutkaisetkin asiat selkeästi ja saavutettavasti asiakkaiden tietoon.
